
UKUHLONIPHEKA kwezikolo elizweni lakithi kuya kusehla okuyinto edanisayo kakhulukazi.
Abazali babesithi nxa behlawulela abantwana ukuthi bayefunda besazi kamhlophe ukuthi abasoze benikwe ukudla kwengqondo kuphela kodwa bazafundiswa konke umuntu adingakala ukuthi abelakho ukuze akhule engumuntu ohloniphekayo.
Babefundiswa uthando, ukuzwelana, isineke kunye lokuhloniphana.
Imfundiso le babeyijeziselwa nxa beyephule kuthi nxa bebona angathi umntwana ngukhanda liyatshisa kubizwe abazali balo umfundi bexoxe labaphathi kulenhloso yinye ngoba kusaziwa ukuthi impilo yomntwana isezandleni zabo bonke.
Ngenxa yalokhu abazali babethi umntwana angenelisa iminyaka eyisikhombisa eyiyo umntwana ayeqala ukufunda ibanga lakuqala wawusizwa abazali bethi “sekungcono sebezakuyagcinwa ngamatitshala abo”.
Lababalisi babethi nxa besiya emakolitshini ukuyafundela ukuba ngababalisi, babekhetha ukufundela umsebenzi lo besazi ukuthi impilo yabo yonke izaba ngeyokweluleka, ukufundisa kunye lokuthanda abafundi.
Ubuhle bonke lobu sebanyamalala nanku phela sekukanengi siloba emaphephandabeni ububi umbalisi abenza umfundi kumbe njalo ukudelela abafundi abakwenza ababalisi ngoba besazi kamhlophe ukuthi abazali babo bazabasekela. Sake sabhala ngokuhlukuluzwa kwabafundi ngabanye abafundi. Sabhala njalo ngombalisi owatholakala endlini yomfundi yokulala eqotsheme. Ngeviki ephelileyo bekulendaba njalo yombalisi ogxavune amaphambili omfundi.
Kambe kungabe kusitshoni lokhu? Silethemba lokuthi abazali abanengi bayazibuza ukuthi pho kuyaphetha ngani nanku phela isikolo asiseyilokhu esasiyilokhu khona eminyakeni.
Kuyadanisa ukucabanga ukuthi lapho okuzaphelela khona ingxabangxoza le akusoze kube ngitsho lokukodwa okuhle.
Kukanti-ke kuhle ukuba uhlupho lolu luphange luqondiswe khathesi ukuze izikolo zingaguquki zipheke abafundi ukuthi babengobhinya lamasela.
Abasahloniphi abafundi ngitsho lanxa kufika umuntu wemzini akusindaba zalutho kibo ukuthi bamthethise ngenhlamba.
Ababalisi labo abaselathando ngitsho, kambe kulokuqondisa okungenza umbalisi atshaye umfundi aze amdabule indlebe, ambambe iganyavu, ngeke sakubalisa sakuqeda.
Akusamangalisi ukuthola umntwana obesidla amabhuku ebhuqa abanye ezithwala esesikolo njalo ekubanga eliphansi. Akumangalisi njalo ukubona okungumfundi okusanda kuqalisa ibanga lokuqala kumfundo yaphezulu kubuya kuwadlile amabele.
Abanye ababalisi sebenatha labafundi kungabi ndabazalutho. Zona ezothando sezibuzwa kubabalisi kunye labafundi, kambe ngubani ongabe esakusola lokhu nanku phela izikolo sezaguquka.
Ngilethemba sonke siyakubona okwenzakalayo njalo akusinto esingayithabela siyitshayele izandla.
Umlandu usala kubani lobani, kungabe kungumbalisi, umphathisikolo, umfundi kumbe umzali ukuthi silungisise ubuhle bezikolo bubuyele kulokhu obabuvele buyikho khona.